- Puheenvuoro
- Koulutus & osaaminen
Kädentaidot ovat ratkaisevassa roolissa myös huoltovarmuudessa ja kestävän kehityksen edistämisessä
Kädentaidoilla on laaja yhteiskunnallinen merkitys, jota ei saa unohtaa pohdittaessa tulevaisuuden peruskoulun arvoja, sisältöjä ja työskentelytapoja, kirjoittaa liiton osaamisen ja vetovoiman asiantuntija Auri Kohola.
Maanantaina 14.4. vietettiin Taidon päivää ja viime viikolla juhlittiin käsityöosaamista. Lasten ja nuorten käsillä tekeminen on tutkitusti hyödyllistä monesta näkökulmasta: käsityöt kehittävät mm. motoriikkaa ja avaruudellista hahmotuskykyä sekä aktivoivat aivoja kokonaisvaltaisesti. Peruskoulun käsityöopetus tukee myös oppilaiden hyvinvointia, edistää muiden oppiaineiden omaksumista, ja on pohja monenlaisille jatko-opinnoille. Onko meillä kuitenkaan aihetta juhlaan?
Suomen Tekstiili & Muoti ry on ilmaissut huolensa heikentyneistä kädentaidoista yhdessä Käsityönopettajien Liiton, Taito ry:n, Rakennusliiton ja Hammaslääkäriliiton kanssa. Huoli ei ole yhdentekevä, sillä peruskoulun päättäneille nuorille arkiset motoriset taidot, kuten saksien, kynän ja viivaimen käyttäminen on entistä hankalampaa. Tekstiili- ja muotialan ammatilliset opettajat kommentoivat, että jo solmun tekeminen lankaan tai käsinompelu on opinnot aloittaneilla opiskelijoilla usein täysin hukassa. Perustaitojen puute hankaloittaa opinnoissa mukana pysymistä ja vaativampiin harjoitustöihin siirtymistä – mikä puolestaan heijastuu työelämään siirtyvän taitotasoon.
Kädentaidoilla on merkittävä rooli kotimaisen tekstiili- ja muotialan osaamisen takaamisessa, kuin myös suomalaisessa huoltovarmuudessa ja kestävän kehityksen edistämisessä. Suomessa esimerkiksi ommellaan arkipukeutumisen lisäksi työvaatteita, tyynyjä, patjoja, telttoja, kulkuneuvojen istuimia, painevaatteita, pelastuspukuja ja ballistisia suojavarusteita. Kädentaidot ja niistä kumpuava luovuus ja innovatiivisuus ovat tärkeässä roolissa monessa muussakin alan työtehtävässä.
Kriisinhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta on elintärkeää, että meillä Suomessa säilyy käsityöosaaminen. Kriisitilanteessa meidän on pystyttävä edelleen tuottamaan tekstiilejä ja vaatetusta mm. puolustusvoimille, viranomaisille ja sairaaloille sekä huoltamaan ja korjaamaan jo olemassa olevia tuotteita.
Kädentaidoilla on keskeinen merkitys myös kestävämmän huomisen luomisessa. Yksi arkisen kestävän kulutuksen peruspilari on tuotteiden huoltamisessa, korjaamisessa ja kierrättämisessä, eli pyrkimyksessä pidentää niiden elinkaarta. Yleisesti käytetyn laskentakaavan mukaan tekstiilituotteen koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä noin puolet syntyy sen valmistuksen ja puolet käytön aikana. Vaatteiden käyttökertojen tuplaaminen merkitsisi jo 44 prosentin vähennystä alan päästöissä (Ellen MacArthur Foundation, 2017). Korjaaminen ja huoltaminen siis kannattaa.
Tulevaisuuden peruskoulussa, jota parhaillaan visioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, ei saa unohtaa käsillä tekemistä, kädentaitoja eikä näiden moninaisia merkityksiä yksilölle ja yhteiskunnalle.
MTV Uutiset kirjoitti aiheesta 20.4.2025.